Pääkirjoitus

Pandemian vuosi

Vuosi sitten joulukuussa kuulimme ensimmäiset uutiset Kiinassa puhjenneesta epidemiasta. Vaikka eri tulevaisuus- ja kriisiskenaarioissa oli pidetty yllä pandemian mahdollisuutta, ei kukaan osannut ennustaa covid-19-viruksen leviämistä ympäri maapallon aiheuttaen meitä kaikkia koskettavan pandemian.

Vajaassa vuodessa olemme oppineet paljon paitsi taudista ja hoitomuodoista myös pandemian vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen ja maailmanpolitiikkaan. Näitä vaikutuksia ja oppeja tarkastellaan tämänkertaisessa Maanpuolustus-lehdessä. Jo nyt on selvää, että kyseessä on välitarkastelu, sillä pandemia tulee olemaan kanssamme vielä pitkään.

Pitkittynyt häiriötila aiheuttaa koronaväsymystä. Ensimmäiset myönteiset uutiset rokotteiden kehitystyön edistymisestä voivat luoda tunteen, että tie ulos pandemiasta on löytymässä. Kyllästymiseen ja välinpitämättömyyteen ei kuitenkaan ole varaa. Lev Trotskia mukaillen: vaikka me emme olisi kiinnostuneista koronasta, on se kuitenkin kiinnostunut meistä. Tästä ovat osoituksena huolestuttavat luvut taudin uudesta leviämisestä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Pandemian puhjettua päähuomion vei täysin perustellusti tautitilanteen seuranta sekä pandemian sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi. Kesän ja syksyn kuluessa on kuitenkin pystytty käynnistämään uudelleen useita koronan vuoksi tauolla olleita hankkeita. Pienen viivästymisen jälkeen myös valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspolittiinen selonteko on luovutettu eduskunnalle. Seuraavaksi laaditaan valtioneuvoston puolustusselonteko. On tärkeää, että selonteot valmistuvat ja että niistä käydään kattava keskustelu sekä eduskunnassa että julkisuudessa. Turvallisuusympäristömme ei ole jäänyt tauolle, päinvastoin.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa toimintaympäristön muutoksen nopeutta, lisääntyvää keskinäisriippuvuutta sekä haasteiden suuruusluokan ja monimutkaisuuden kasvua. Pandemia on osoittanut, että vakavaan häiriötilanteeseen tai jopa poikkeusoloihin voidaan Suomessa joutua myös ei-sotilaallisen kriisin vuoksi.

Selonteko alleviivaa yhteiskunnan kriisinsietokyvyn merkitystä. Suomessa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti. Varautumiseen liittyvän yhteistyön järjestämisestä vastaa se ministeriö, jonka toimialaan asia pääosaltaan kuuluu. Samaa periaatetta noudatetaan myös häiriötilanteen johtamisessa.

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronapandemiasta muita länsimaita paremmin, mikä on tunnustettu myös kansainvälisesti. Tilanne Suomessa voi kuitenkin muuttua nopeasti, ellei ohjeita ja suosituksia noudateta ja tarpeen vaatiessa kiristetä.

Kokemuksia ja opetuksia Suomen toiminnasta koronapandemian ensimmäisen aallon aikana sekä poikkeusoloissa kerätään parhaillaan muun muassa Onnettomuustutkintakeskuksen johdolla. On tärkeää tutkia, kuinka voimme kehittää omia toimintatapojamme tulevaisuutta ajatellen. Kulunut vuosi on osoittanut, että vahvan presidentin rinnalla tulee toimia myös vahvan pääministerin ja valtioneuvoston.

Pete Piirainen
Päätoimittaja

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Muut pääkirjoitukset: