Pääkirjoitus

Eurooppalaisuutta etsimässä

Euroopan unioni on vahvempi silloin kun lippuja nostetaan salkoon ja heikompi kun niitä lasketaan. Ison-Britannian EU-erolla tulee olemaan kielteinen vaikutus Euroopan unionin ja Euroopan vaikutusvaltaan maailmanpolitiikassa. Brexitin vaikutuksia pystytään kuitenkin arvioimaan tarkemmin vasta siirtymäkauden jälkeen.

Euroopan yhdentymisen taustalla on ollut pyrkimys varmistaa, että voimapolitiikka ei enää ohjaa eurooppalaisten valtioiden keskinäisiä suhteita. Euroopan unioni onkin ollut menestystarina. Yhteisiin sääntöihin perustuva yhteistyö on tuonut pitkän rauhan ajan ja taloudellista hyvinvointia Eurooppaan. Menestyksen reseptiin ovat kuuluneet myös sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja Naton ympärille rakennettu Euroopan puolustus.

Sääntöpohjainen, monenkeskiseen yhteistyöhön perustuva maailmanjärjestys on nyt kuitenkin haastettu ja voimapolitiikka on tekemässä paluuta. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat viime vuosina omilla toimillaan vahvistaneet kilpailuun perustuvaa maailmanjärjestystä.

Kehitys on huomioitava Euroopassa. Mikäli seuraamme tapahtumia vain sivusta, on meille tarjolla pelinappulan rooli. Brexitistä huolimatta paras tapa lisätä eurooppalaisten ääntä maailmanpolitiikassa on toimia Euroopan unionin kautta. Keinot ja välineet, jotka toivat rauhan Eurooppaan, eivät kuitenkaan riitä tuomaan Euroopan unionille äänivaltaa kansainvälisillä areenoilla. Myös Euroopan unionin on uudistuttava.

Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan Euroopan unionin ulkoista toimintaa on kehitetty. Unionin puolustusulottuvuuden vahvistaminenkaan ei ole enää tabu. Puolustusyhteistyön katalyyttinä toimi ensin eurokriisi ja sen jälkeen Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Viimeisen sysäyksen yhteistyön laajentamiselle ja syventämiselle on antanut kasvava ymmärrys siitä, että Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Tarve puolustusyhteistyölle kasvaa lähivuosina, kun digitalisaatio ja uudet teknologiat tulevat mullistamaan puolustuksen kenttää. Puolustuksen murroksessa tarvitaan avuksi kaikki Euroopan unionin käytössä olevat välineet tutkimus- ja kehittämistoiminnasta teknologisen ja teollisen perustan vahvistamiseksi. Puolustus ei voi olla suljettu saareke integraation ulkopuolella.

Jäsenvaltioiden puolustuskyvyn vahvistaminen ja niiden yhteistoimintakyvyn kehittäminen eivät kuitenkaan yksin riitä. Yhtä merkittävää on kehittää eurooppalaista strategista kulttuuria, jotta Euroopan unioni kykenee toimimaan. Tarvitaan keskustelua eurooppalaisista arvoista ja intresseistä sekä siitä, mitä meidän tulisi tavoitella. Tätä keskustelua ei saa ulkoistaa Brysseliin, vaan sitä tulee käydä myös jokaisessa jäsenvaltiossa ja parlamentissa. Muussa tapauksessa voi syntyä kuva, että ”yleiset eurooppalaiset intressit” ovat korvaamassa kansalliset intressit. Tämän kaltaista kilpailuasetelmaa ei kuitenkaan ole. On Suomen kansallisessa intressissä, että kansainvälisillä foorumeilla vaikuttaa vahva Euroopan unioni.

Päätoimittaja

Pete Piirainen

Muut pääkirjoitukset: