Kevään ja kesän aikana on televisiossa voinut nähdä suuren joukon maamme kärkiasiantuntijoita antamassa arvioita koronapandemiasta ja sen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Usean asiantuntijan rintapielessä on näkynyt yksi tai kaksi pinssiä. Toinen pinsseistä on ollut Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tunnus ja toinen värikäs pyöreä pinssi, joka on YK:n kestävän kehityksen tunnus. Pandemia onkin nostanut kestävän kehityksen keskusteluun aivan uudella tavalla.
Pandemia pysäytti talouden rattaat maailmanlaajuisesti. Talouskehityksen hidastuminen ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme automaattisesti siirtymässä kestävän kehityksen uralle. YK:n tilastotietojen mukaan maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 22. elokuuta. Ylikulutuspäivä on laskennallinen päivä, jolloin kulutus ylittää maapallon kyvyn vuoden aikana tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna reilut kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Suomi vietti omaa ylikulutuspäivää jo huhtikuun alussa viime vuoden tavoin.
Kestävän kehityksen loikka on kuitenkin mahdollista toteuttaa osana pandemian jälkeistä jälleenrakennusta. Esimerkiksi kansliapäällikkö Hetemäen johdolla laaditut koronakriisin jälkihoitoa ja jälleenrakennusta koskevat suositukset pyrkivät edistämään ”sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamista”. Digitalisaatio, hiilineutraalisuus ja ilmastotavoitteet ovat myös keskeinen osa heinäkuussa hyväksyttyä Euroopan unionin elpymispakettia.
Maanpuolustus-lehden ilmestyessä vietetään Euroopan kestävän kehityksen viikkoa. Onkin sopivaa, että kestävä kehitys on myös tämän lehden teema. Kestävän kehityksen ja puolustuksen linkki ei ole ollut aina ilmeinen. Jatkossa tämä linkki vahvistuu. Kestävä kehitys vaikuttaa muun muassa turvallisuusympäristöömme, etenkin kriisinhallinnan näkökulmasta. Kestävä kehitys ja vihreän elvytyksen onnistuminen taas määrittävät millaiset resurssit Suomella on kehittää puolustustaan.
Elämme historiallista aikaa, jota kuvaa suurvaltakilpailun paluu ja kansallisten intressien korostuminen. Käynnissä on pahin Suomea kohdannut kriisi sotien jälkeen, kuten pääministeri Marin on todennut. Pandemian ja sen kerrannaisvaikutusten lisäksi myös turvallisuusympäristömme on muuttunut epävakaammaksi. Juuri tällaista tilannetta varten olemme kolmekymmentä vuotta vahvistaneet linkkejämme länteen ja rakentaneet kumppanuuksia. Tämä ei ole se hetki, kun näitä rakenteita tulisi heikentää, päinvastoin. EU:n elpymispaketti, kestävän kehityksen edistäminen, pandemian torjunta sekä puolustusyhteistyö ja Itämeren puolustusarkkitehtuurin vahvistaminen ovat esimerkkejä siitä, että kansallinen intressi ja yhteinen intressi eivät ole toistensa vastakohtia. Yhteinen intressi ei tarkoita abstraktia eurooppalaista tai kansainvälistä solidaarisuutta. Pikemminkin kyse on kansallisten intressien summasta. Siksi yhteinen intressi voi myös olla yhteistyön perusta tilanteessa, jossa sopimusvelvoitteet puuttuvat.
Pete Piirainen
Päätoimittaja
