Afganistan, koronapandemia, ilmastonmuutos, HX-hankinta… Politiikka ei ole vain yhteisten asioiden hoitamista ja niistä päättämistä. Se on myös yhteisistä asioista viestimistä.
Viestintä on olennainen osa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä puolustusta.
Suomen ulkopoliittista linjaa kuvastaa ennakoitavuus. Luomme vakautta toimimalla siten, että naapurimaamme tai kumppanimme eivät tule toimestamme yllätetyiksi. On tärkeää, että valittu linja kommunikoidaan myös omille kansalaisille. Kansalaisten tuki valitulle linjalle testataan aina seuraavissa vaaleissa.
Ennakoitavuus ei tarkoita pysähtyneisyyttä. Viestinnällä voimme varmistaa, että myös liike – esimerkiksi läntinen integraatio – on ennakoitavaa. Onkin tärkeää, että ulkopoliittisesta asemasta ja linjasta viestiminen on omissa käsissä ja se on aktiivista. Vallitsevan tilanteen toteaminen ei riitä. On kuvattava myös seuraavia askeleita, liikkeen suuntaa sekä toimintaamme ohjaavia periaatteita. Näin puheella ja viestinnällä voi tehdä itselleen tilaa.
Tänä syksynä Suomen asemasta ja ulkopoliittisesta linjasta sekä EU-politiikasta on viestitty ahkerasti. Elinkeinoelämän valtuuskunnan toteuttama Jotta Eurooppa olisi vahva -seminaari, ulkoministeriön suurlähettiläskokous ja Turussa järjestetty Eurooppa-foorumi ovat tarjonneet tilaisuuksia puheenvuoroille, jotka auttavat muodostamaan kuvaa siitä, kuinka Suomi hahmottaa asemansa suurvaltakilpailun kiihtyessä. Eurooppa-politiikan osalta puheissa korostui Euroopan strategisen autonomian merkitys. Myös Kabulin tapahtumat kannustavat eurooppalaisia parantamaan omaa toimintakykyään.
Puolustuksen osalta Suomessa on totuttu maltilliseen viestintään. Puheen sijaan korostuvat teot. Nykyisen puolustusratkaisun perusta on asetettu 1990-luvulla, kun elimme keskellä edellistä maailmanjärjestyksen murrosta. Vastakkainasettelun lientyminen oli silloin keskeinen piirre. Se kuvasi kylmän sodan jälkeistä aikaa. Nyt käsillä olevassa murroskohdassa voimme odottaa vastakkainasettelun palaavan. Oma asemamme on kuitenkin erilainen kuin edellisen murroksen keskellä. Olemme nyt vahvasti osa länttä, vaikka emme ole puolustuksen osalta sitoutuneet kumppaneihimme muiden politiikkasektoreiden tavoin.
Suomen puolustuksesta viestitään syksyn aikana vielä puolustusselonteon avulla. Perinteisesti selonteko on antanut kehyksen ja ohjauksen Puolustusvoimien kehittämiselle. Tänä päivänä yhtä merkittävää osaa näyttelee selonteon ohjaus puolustusyhteistyön laajentamiselle ja syventämiselle yhdessä puolustuskumppaneidemme kanssa. Viestinnän ja tekojen merkitys korostuu sopimusvelvoitteiden puuttuessa.
Pete Piirainen
Päätoimittaja
