Kansainvälisesti eniten huomiota saaviin osiin kuuluu hallitusohjelman Nato-kirjaus. Hallitusneuvottelijoilla näyttää olleen halu ottaa etäisyyttä useissa aiemmissa hallitusohjelmissa ollutta, vakiintuneena pidettyä muotoilua. Tämä on kuitenkin haluttu tehdä niin, ettei muutos varsinaisesti viestittäisi linjan muutosta. Yksi viesti kotimaahan, toinen maailmalle.
Suomen on tärkeä toimia siten, että vahvistamme sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä monenkeskisiä instituutioita kuten YK:ta. Euroopan unionina 500 miljoonaa eurooppalaista pystyy vaikuttamaan tähän järjestykseen, mikäli toimimme yhdessä. Jokainen eurooppalainen valtio on yksin ainoastaan pieni tai keskisuuri.
Euroopan unioni ja Afrikka ovat lähinaapureita, vaikka siltä ei Suomessa tuntuisikaan. Tästä syystä Euroopan unionin intressissä on Afrikan kaikinpuolinen kehitys, olipa kyse sitten taloudesta, poliittisista instituutioista, integraatiosta tai yhteiskunnista.
Maailmanjärjestys on kuin terveys; sen korvaamattomaan arvoon havahtuu usein vasta kun sen on jo vaarassa menettää. Näihin sanoihin tiivistyy Yhdysvaltain johtavan uuskonservatiivisen ajattelijan tuoreen kirjan ydinsanoma.
Ulkoiset ja sisäiset kriisit ovat ravistelleet rajusti Euroopan unionia. Niiden ratkaisua on monien arvioiden mukaan varjostanut poliittisen johtajuuden puute.
Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin haastattelu Maanpuolustus-lehteen 17.1.2018 Millainen suurvalta Kiina on tänä päivänä?