Suvereenien tai ainakin sellaisiksi itsensä kuvittelevien kansallisvaltioiden välisessä kartoittamattomassa hetteikössä on nyt aivan ennennäkemätön tilaus juuri EU-maiselle eteenpäin rämpimiselle.
Kirjassaan Suuren pelin paluu Hiski Haukkala ei pyri tarjoamaan pakettiratkaisuja vaan yrittää kiinnittää huomiomme oikea-aikaisen ja -suuntaisen analyysin tarpeeseen.
Pysyvä edustusto EU:ssa ei ole virkamieshotelli, johon eri ministeriöitä edustavat virkamiehet asettuvat taloksi. Virkamiehet ovat kylläkin ministeriöiden lähettämiä, mutta eivät niiden edustajia.
Paineet toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälistä järjestystä ja sen arvopohjaa kohtaan ovat kasvaneet historiallisiin mittoihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvaltain johtoroolia haastavat politiikallaan ennen muita Kiina ja Venäjä, jotka kummatkin pyrkivät hankkimaan itselleen tasavertaisemman aseman Yhdysvaltain rinnalla globaalina vallankäyttäjänä.
Kansainvälisesti eniten huomiota saaviin osiin kuuluu hallitusohjelman Nato-kirjaus. Hallitusneuvottelijoilla näyttää olleen halu ottaa etäisyyttä useissa aiemmissa hallitusohjelmissa ollutta, vakiintuneena pidettyä muotoilua. Tämä on kuitenkin haluttu tehdä niin, ettei muutos varsinaisesti viestittäisi linjan muutosta. Yksi viesti kotimaahan, toinen maailmalle.
Suomen on tärkeä toimia siten, että vahvistamme sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä monenkeskisiä instituutioita kuten YK:ta. Euroopan unionina 500 miljoonaa eurooppalaista pystyy vaikuttamaan tähän järjestykseen, mikäli toimimme yhdessä. Jokainen eurooppalainen valtio on yksin ainoastaan pieni tai keskisuuri.
Euroopan unioni ja Afrikka ovat lähinaapureita, vaikka siltä ei Suomessa tuntuisikaan. Tästä syystä Euroopan unionin intressissä on Afrikan kaikinpuolinen kehitys, olipa kyse sitten taloudesta, poliittisista instituutioista, integraatiosta tai yhteiskunnista.
Maailmanjärjestys on kuin terveys; sen korvaamattomaan arvoon havahtuu usein vasta kun sen on jo vaarassa menettää. Näihin sanoihin tiivistyy Yhdysvaltain johtavan uuskonservatiivisen ajattelijan tuoreen kirjan ydinsanoma.
Ulkoiset ja sisäiset kriisit ovat ravistelleet rajusti Euroopan unionia. Niiden ratkaisua on monien arvioiden mukaan varjostanut poliittisen johtajuuden puute.
Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin haastattelu Maanpuolustus-lehteen 17.1.2018 Millainen suurvalta Kiina on tänä päivänä?
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
toimisto@maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
+358 40 149 3649
© 2024 Maanpuolustus-lehti