Haastattelu: ulkoministeri Pekka Haavisto
Pete Piirainen
02.06.2022
Venäjän kyky ja halu ottaa riskejä on nyt suurempi kuin aikaisemmin.
Venäjän kyky ja halu ottaa riskejä on nyt suurempi kuin aikaisemmin.
Uskottavan pakotepolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista sekä osa laajempien toimien kokonaisuutta.
Kriisinhallintaoperaation perustaminen ja hallinta vaativat hyvin erityyppisten intressien yhteen sovittamista.
Muuttuvatko Euroopan unionin sisäiset voimasuhteet ja pyrkiikö Ranska yksinään keulapaikalle?
”Eurosentrinen maailmanaika on päättymässä.”
Suomi on kriisinhallintaosallistumisellaan Afganistanissa kantanut vastuuta kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta ja siviilien suojelusta. Suomi on osoittanut kumppaniensa rinnalla valmiuden toimia vaativalla konfliktialueella ja saanut tästä tärkeää oppia myös muita kriisialueita ajatellen.
Suurlähettiläspäiviä vietettiin jälleen uuden kriisin merkeissä. Oletettavasti monet ennakkoon laaditus puheet kirjoitettiin nopeasti uudelleen.
Eurooppalaisen demokratian todelliset haasteet eivät kuitenkaan ole viime vuosina olleet niinkään institutionaalisia vaan pikemminkin poliittisia – koko liberaalin demokratiamme perusteita haastava poliittisen populismin nousu.
Miten saadaan Etyjin sydän, Helsingin päätösasiakirja, sykkimään paremmin ja Helsingin henki virkoamaan niin, että osallistujavaltiot sitoutuisivat voimakkaammin Etyjin periaatteisiin?
Venäjän demokratiakokeilun ensimmäinen erä tuli tiensä päähän 2020 Venäjän perustuslakimuutoksen myötä, mutta ehkä kaikkia demokratian siemeniä ei sittenkään ole saatu poistetuksi.
Meidän suomalaisten on opeteltava demokraattisempaa tapaa hahmottaa ulkopoliittisia linjauksia.
Maailmanjärjestys on juhlava sana. Sen voisi kuvitella tarkoittavan sellaista kansainvälisten suhteiden tilaa, josta on laajalti yhdessä sovittu. Mitään sellaista järjestystä ei ole.