Luomalla ja vahvistamalla epäluottamusta rakenteita ja yhteiskunnan eri toimijoita kohtaan – samoja viestejä toistamalla – salaliittoteorioilla voi ajan myötä olla hyvinkin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Kun yhteiskuntaan ja kanssaihmisiin ei enää luoteta, niin mitä jää jäljelle?
Perinteinen ajatus yhteiskunnasta ”ideoiden markkinapaikkana” ei voi toteutua, jos ajatuksiaan ja ideoitaan julki tuova joutuu toistuvasti poliittisesti motivoituneen häirinnän kohteeksi.
Eurooppalaisen demokratian todelliset haasteet eivät kuitenkaan ole viime vuosina olleet niinkään institutionaalisia vaan pikemminkin poliittisia – koko liberaalin demokratiamme perusteita haastava poliittisen populismin nousu.
Miten saadaan Etyjin sydän, Helsingin päätösasiakirja, sykkimään paremmin ja Helsingin henki virkoamaan niin, että osallistujavaltiot sitoutuisivat voimakkaammin Etyjin periaatteisiin?
Venäjän demokratiakokeilun ensimmäinen erä tuli tiensä päähän 2020 Venäjän perustuslakimuutoksen myötä, mutta ehkä kaikkia demokratian siemeniä ei sittenkään ole saatu poistetuksi.
Meidän suomalaisten on opeteltava demokraattisempaa tapaa hahmottaa ulkopoliittisia linjauksia.
Teknologiajohtajuus ratkaisee tulevina vuosikymmeninä paitsi globaalin talouden, myös poliittisen järjestelmän tasapainon.
Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kamppailu on mullistanut kansainvälisen politiikan ja talouden perinpohjaisesti. Mitkä ovat uuden kylmän sodan vaikutukset Suomeen?
Verkottuneessa maailmassa valtiot ovat riippuvaisia kansainvälisistä arvoketjuista, elinkeinoelämän tuottamista palveluista ja digitalisoituneista infrastruktuureista.
Digitalisaatioon liittyvien turvallisuusuhkien kasvu tulee tekijänä ottaa vakavasti niin keskitetyissä, hajautetuissa kuin jopa eriytetyissäkin ratkaisuissa. Ohjelmistoissa on aina ollut puutteita ja ongelmia, jotka osaltaan mahdollistavat vihamielisen toiminnan.
Tavoitteena on paikalliset olosuhteet tuntevan, toimintaan sitoutuneen reserviläisen osaamisen hyödyntäminen perinteisten ja uusien uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.
Tuomiojan kirja ei tyhjene vain hänen perinteisiin ajatuksiinsa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Teos on itse asiassa vahvimmillaan instituutioita koskevissa pohdinnoissa.