Tiedustelun uudet suuntaukset ja eri teknologiset ratkaisut vaativat nyt käytössä oleviin toimintatapoihin pureutumista ja laajemmin kulttuurimuutosta koko tiedusteluyhteisössä.
Sosiaalisesta mediasta on tullut kiinteä osa informaatioympäristöämme, ja sitä on opittu hyödyntämään avointen lähteiden tiedonhankinnassa systemaattisesti.
Avaruuden ja geoympäristön muutosten jatkuva ja pitkäaikainen seuranta on oleellinen osa kansallista varautumista.
Datan arvo ja merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa: koneoppiminen vaati dataa.
Kriisin tullessa ei enää ole aikaa luoda yhteistyökäytäntöjä tai toimintatapamalleja.
Me elämme mediavälitteisessä maailmassa. Siksi myös vallasta ja merkityksistä kamppaillaan hybridissä mediatilassa.
Kybermaailmasta puuttuvat edelleen kansainväliset normit ja ylipäänsä pelisäännöt kyberympäristössä toimiselle.
Teknologiajohtajuus ratkaisee tulevina vuosikymmeninä paitsi globaalin talouden, myös poliittisen järjestelmän tasapainon.
Digitalisaatio on tehnyt yhteiskunnasta tehokkaamman kuin koskaan ennen, mutta saamaan aikaan myös aivan erityisellä tavalla haavoittuvan. Tietopääomaamme voi kaapata verkon yli ilman, että tekijän tarvitsisi astua Suomen maaperälle.
Sotilaallisesti merkityksellisiä teknologioita kehitetään pääosin yritysvetoisesti kaupallisista lähtökohdista ja siviilitutkimukseen perustuen.
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka saa olla konservatiivista, varovaistakin, mutta ei koskaan jälkijättöistä tai nostalgista.”
Komission uuden ohjelman toteuttaminen riippuu ennen kaikkea siitä, millaisiin kompromisseihin EU-instituutiot ja jäsenmaat ovat valmiita ja kykeneviä.