Jo 1920-luvulla uskottiin, että luotettava, vakaa ja riippumaton yleisradiotoiminta voi kantaa yli ajan ja rakentaa siltoja. Niin uskomme edelleenkin.
Vahvin suoja tekoälyajan pahantahtoista vaikuttamista vastaan ovat digisivistyneet ihmiset ja yhteisöt.
Median tulee kyetä tunnistamaan harhaanjohtava, disinformatiivinen, viestintä ja välttää näin sen tahaton eteenpäin levittäminen.
It is important to define a concept of cognitive security for democratic resilience.
Sananvapaus tarjoaa valitettavasti aseen vihamielisen informaatiovaikuttamisen käyttöön.
Sosiaalisesta mediasta on tullut kiinteä osa informaatioympäristöämme, ja sitä on opittu hyödyntämään avointen lähteiden tiedonhankinnassa systemaattisesti.
Luomalla ja vahvistamalla epäluottamusta rakenteita ja yhteiskunnan eri toimijoita kohtaan – samoja viestejä toistamalla – salaliittoteorioilla voi ajan myötä olla hyvinkin merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Kun yhteiskuntaan ja kanssaihmisiin ei enää luoteta, niin mitä jää jäljelle?
Perinteinen ajatus yhteiskunnasta ”ideoiden markkinapaikkana” ei voi toteutua, jos ajatuksiaan ja ideoitaan julki tuova joutuu toistuvasti poliittisesti motivoituneen häirinnän kohteeksi.
Jos luottamus faktapohjaiseen terveystietoon, rokotteisiin ja viranomaisten toimintaan vähenee voimakkaasti, disinformaatiolla voi olla vakavia seurauksia ihmisten terveydelle ja yhteiskuntien toiminnalle.