Sotilaallisesti merkityksellisiä teknologioita kehitetään pääosin yritysvetoisesti kaupallisista lähtökohdista ja siviilitutkimukseen perustuen.
Aikalaistodistuksena Komissaari-kirja on lukijalle avartava kokemus ja lisäksi arvokas aarreaitta niin Suomen kuin Euroopankin historian tutkijoille.
Jälkikäteen arvioiden näyttää siltä, että Obaman asettamat tavoitteet jäivät osin julistusten tasolle. Toisaalta odotukset häntä kohtaan olivat kylläkin poikkeuksellisen suuret.
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka saa olla konservatiivista, varovaistakin, mutta ei koskaan jälkijättöistä tai nostalgista.”
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 22.2.2021 Maanpuolustus-lehden numeroon 135.
Kansainvälisellä tasolla pandemian jälkeinen aika on käytettävä viisaasti ja uudistettava instituutiot, seuranta- ja valvontajärjestelmät sekä koko globaalistrategia vakaviin hengitystieinfektioihin varautumiseen, sillä tämä ei välttämättä ole viimeinen kokemus vastaavasta.
Valmiuslakia, siihen liittyvää ohjeistusta ja yleensä poikkeusolojen sääntelymallia tulisi arvioida ja kehittää kriisistä saatujen oppien perusteella, kun nykyisestä kriisistä päästään.
Korona on osoittanut kokonaisturvallisuusjärjestelmämme toimivuuden, mutta tuonut esiin myös seikkoja, joilla kriisinkestävyyttämme voidaan kehittää entistäkin paremmaksi.
Yhteiskunnassa ei ole kriisitilanteiden varalle erillistä ”varajärjestelmää”, vaan kriisi- ja häiriötilanteista selvitään kriisi- ja häiriötietoisten ja -taitoisten yritysten ja viranomaisten yhteistoiminnalla.
Ulkoasiainhallinnon katse on jo kriisin seuraavassa vaiheessa. Kun pandemia alkaa helpottaa, tarvitaan reippaita otteita viennin ja yritysten kansainvälistymisen tueksi.
Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Lähtökohtana on ollut varmistaa Puolustusvoimien tehtävien toteutuminen samalla, kun turvaamme varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön terveyden.