Suomen on tärkeä toimia siten, että vahvistamme sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä monenkeskisiä instituutioita kuten YK:ta. Euroopan unionina 500 miljoonaa eurooppalaista pystyy vaikuttamaan tähän järjestykseen, mikäli toimimme yhdessä. Jokainen eurooppalainen valtio on yksin ainoastaan pieni tai keskisuuri.
Ehkä tärkein on ymmärrys siitä, että ne kysymykset, haasteet ja uhkakuvat, joiden kanssa työskentelemme, eivät ole vain kansallisia, eivätkä edes vain eurooppalaisia, vaan globaaleja. Tähän liittyen aiemmissa tehtävissä pystyi verkostoitumaan, ymmärtämään Euroopan unionia ja sen instituutioita sekä oppimaan erilaista tapaa nähdä asioita. Jotkut asiat, jotka meille ovat suomalaisille tärkeitä, eivät sitten olekaan muille niin tärkeitä. Tällöin korostui myös se, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajanveto on enintäänkin veteen piirretty viiva.
Ilmiöinä hybridivaikuttaminen tai -sodankäynti eivät ole lainkaan uusia. Näitä toimintatapoja on käytetty todella kauan. Kylmästä sodasta on kuitenkin kulunut niin kauan, että nuoremmat sukupolvet eivät tunnista näitä vanhoja toimintatapoja.
”Maailmantaloudessa on hallan vaaraa muillakin kuin alavilla mailla.” Olli Rehn Maanpuolustus-lehden haastattelussa 22.10.2018
”Yleinen integraatio on lisännyt turvallisuuspoliittista aspektia.” Jyrki Katainen vastasi Maanpuolustus-lehden kysymyksiin 27.7.2018.
”Ylipäällikkyys on kaksijakoinen tehtävä. Toisaalta on konkreettiset Puolustusvoimien johtamiseen liittyvät tehtävät ja toisaalta on seremonialliset tehtävät Puolustusvoimien keulakuvana.” Maanpuolustus-lehti haastatteli tasavallan presidentti Sauli Niinistöä 3.5.2018 Puolustusvoimiin ja ylipäällikkyytteen liittyvistä teemoista.
Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin haastattelu Maanpuolustus-lehteen 17.1.2018 Millainen suurvalta Kiina on tänä päivänä?