Puolustusvoimien kansainvälinen harjoitustoiminta
Mikko Sistonen
21.09.2023
Harjoitustoiminta on ensisijainen väline Naton operatiivisen valmiuden ja pelotteen ylläpidossa.
Menu
Harjoitustoiminta on ensisijainen väline Naton operatiivisen valmiuden ja pelotteen ylläpidossa.
”Puolustuspolitiikka on nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä”.
Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Finlands och Sveriges anslutning till Nato ger nya möjligheter att samordna de nordiska och baltiska ländernas försvarsplanering.
Kansakunnan kyky puolustautua sotilaallisesti tarpeen niin vaatiessa on osoittautunut jälleen kerran itsenäiselle valtiolle perustavaa laatua olevaksi välttämättömäksi tosiasiaksi.
Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
Yhteisten uhkakuvien vahvistuessa Pohjoismailla on ollut intressi kehittää yhteistyötään.
Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen kykyä toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, kaikissa turvallisuustilanteissa.
Toivottavaa olisi, että jäsenmaat saisivat tehtyä strategisesta kompassista mahdollisimman selkeän ja operatiivisen dokumentin, jottei se jäisi EU:n hyllyyn pölyttymään heti sen valmistuttua.
Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on yksi monista koronapandemian ja brexit-neuvotteluiden varjoon jääneistä politiikan osa-alueista. Kulisseissa käydään kuitenkin tiivistä keskustelua Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta suunnasta.
Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Itämerellä vallitsee kolmesta keskinäisriippuvasta turvallisuusdynamiikasta rakentuva tasapainotila.