Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Finlands och Sveriges anslutning till Nato ger nya möjligheter att samordna de nordiska och baltiska ländernas försvarsplanering.
Kansakunnan kyky puolustautua sotilaallisesti tarpeen niin vaatiessa on osoittautunut jälleen kerran itsenäiselle valtiolle perustavaa laatua olevaksi välttämättömäksi tosiasiaksi.
Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.
Yhteisten uhkakuvien vahvistuessa Pohjoismailla on ollut intressi kehittää yhteistyötään.
Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen kykyä toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, kaikissa turvallisuustilanteissa.
Toivottavaa olisi, että jäsenmaat saisivat tehtyä strategisesta kompassista mahdollisimman selkeän ja operatiivisen dokumentin, jottei se jäisi EU:n hyllyyn pölyttymään heti sen valmistuttua.
Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on yksi monista koronapandemian ja brexit-neuvotteluiden varjoon jääneistä politiikan osa-alueista. Kulisseissa käydään kuitenkin tiivistä keskustelua Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta suunnasta.
Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Itämerellä vallitsee kolmesta keskinäisriippuvasta turvallisuusdynamiikasta rakentuva tasapainotila.
If countries around the Baltic Sea could choose one word to describe their current challenges, it would be “security“. If asked to add a second word, for Estonia and some others it would be Russia“.
Suomi ja Ruotsi eivät voi enää keskittyä tarkastelemaan pelkästään Itämeren alueen kuplassa tapahtuvia asioita.
Maanpuolustus-lehti
©2022 Maanpuolustus-lehti