Haastattelu: puolustusministeri Antti Häkkänen
mpky
21.09.2023
”Puolustuspolitiikka on nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä”.
”Puolustuspolitiikka on nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä”.
Suomen liittoutumisen myötä siviili- ja sotilastiedustelu kytkeytyvät osaksi liittokunnan tiedusteluyhteisöä.
”Uudeksi jäsenmaaksi Suomella on hyvä ymmärrys Natosta ja sitä kautta myös kyky vaikuttaa.
Talous, turvallisuus, teknologinen kyvykkyys ja globaali vaikutusvalta kietoutuvat entistä vahvemmin ja erottamattomammin toisiinsa.
Tulisiko Puolustusvoimien tärkein tehtävä muotoilla niin, että se kattaisi paitsi Suomen sotilaallisen puolustamisen myös liittokunnan yhteisen puolustuksen?
”Ulkoministeriökin on valmiusorganisaatio: odottamattomiin asioihin on kyettävä reagoimaan.”
Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Nato-jäsenyys on henkinen ja kulttuurinen muutos, joka koskettaa puolustuspolitiikkamme ydintä.
Finlands och Sveriges anslutning till Nato ger nya möjligheter att samordna de nordiska och baltiska ländernas försvarsplanering.
Uusi konsepti ilmentää monella tapaa aikansa kiristynyttä ja monimutkaistuvaa turvallisuusympäristöä.
Resilienssi nähdään enenevässä määrin yhtenä Naton peruspilareista.
Yksi este protektionistisilla puolustusmarkkinoilla poistuu tieltämme.
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
toimisto@maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
+358 40 149 3649
© 2024 Maanpuolustus-lehti