Nato ja Eurooppa tarvitsevat ydinpelotteen myös kolmannella ydinaseaikakaudella. Vilkas keskustelu ydinpelotteesta on käynnistynyt Euroopassa. Kylmän sodan jälkeisen aikakauden päätyttyä ja strategisen kilpailun aikakauden käynnistyttyä ovat
Pääsihteerin tehtävästä muodostui yhden miehen kriisinhallintaoperaatio.
Pohjola ei ole koskaan tuntunut niin vakaalta, ennustettavalta ja turvalliselta kuin tänään.
Nordefcon muutos on osuva esimerkki siitä, kuinka voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyys heijastuu puolustusyhteistyöhön.
Pohjoisen vaativat olosuhteet edellyttävät erityistä osaamista sotilailta. Rajat ylittävä harjoitustoiminta Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapissa on aktiivista.
Venäjän ydinasepainostus Ukrainan sodassa on lisännyt ydinpelotteen merkitystä ja nostanut sen jälleen maailmanpolitiikan keskiöön.
”Pohjoismaista pitäisi tulla yksi maailman sotilaallisesti integroituneimmista alueista.”
Miten Nato toimii? Naton ylimmällä päätöksentekotasalla vastaus alkaa yhteisen tahtotilan rakentamisesta.
Länsimaiden nykyisiä asevoimia ei ole rakennettu käymään pitkiä sotia. Tämän muuttaminen vie aikaa.
Strategisen kilpailun aikakaudella Eurooppa ei voi olla vain Yhdysvaltojen äänetön yhtiömies.
Kirja kertoo paljon myös Suomen politiikan muutoksesta ja ennen kaikkea sen vaikutuksesta Ruotsiin.
Suomen turvallisuuden osatekijöitä ovat paitsi omat voimavaramme ja tahtomme myös se, millaisena toimijana muut maamme näkevät.