Suomi on osa Naton muutosta
Piritta Asunmaa
03.06.2026
Merkittävin muutos on ollut uuden, sotilaallisesti liittoutuneen maan ajattelutavan omaksuminen.
Merkittävin muutos on ollut uuden, sotilaallisesti liittoutuneen maan ajattelutavan omaksuminen.
Kokeneet Nato-kirjeenvaihtajat summaavat näkemyksiään ja kokemuksiaan liittolaisuutemme lähivuosia.
Asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuksemme on nyt osa Naton pelotetta ja yhteistä puolustusta.
Liittolaisilta odotetaan vahvempaa panostusta, mutta ei Yhdysvaltojen korvaamista.
Alueellinen puolustusyhteistyö ei tee liittokunnasta hajanaista vaan pikemminkin vahvistaa sitä.
Etulinjan maana sodan ajan olosuhteissa myös siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyys muodostaa olennaisen osan puolustuksen kokonaisuutta.
Enää emme ole yksin ja voimme luottaa liittolaisiimme.
Tulevaisuudessa eurooppalaisten tulee kantaa suurempi vastuu pelotteesta ja puolustuksesta.
Teos osoittaa, että Suomessa turvallisuus on koko yhteiskunnan tehtävä. Tämä on ajankohtainen viesti kaikille Nato-maille.
Nato ja Eurooppa tarvitsevat ydinpelotteen myös kolmannella ydinaseaikakaudella. Vilkas keskustelu ydinpelotteesta on käynnistynyt Euroopassa. Kylmän sodan jälkeisen aikakauden päätyttyä ja strategisen kilpailun aikakauden käynnistyttyä ovat
Pääsihteerin tehtävästä muodostui yhden miehen kriisinhallintaoperaatio.
Pohjola ei ole koskaan tuntunut niin vakaalta, ennustettavalta ja turvalliselta kuin tänään.