Puolustusvoimain komentaja kenraali Janne Jaakkola haastattelussa 9.9.2024: ”Tavoitteeni on huolehtia Suomen puolustuskyvystä niin, että se vastaa turvallisuusympäristömme asettamiin vaatimuksiin.”
Nato on poliittis-sotilaallisen yhteisön ohella ennen kaikkea tiedonhallintaa tehokkaasti hyödyntävä organisaatio.
Nato-jäsenyys ja DCA ovat Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uusia ankkureita.
Rauhanvälitys on oleellinen osa Suomen ulkopoliittista identiteettiä.
Suomen jihadistinen kenttä on aiempaa suurempi, organisoituneempi ja kansainvälisempi.
”Puolustuspolitiikka on nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä”.
Suomen liittoutumisen myötä siviili- ja sotilastiedustelu kytkeytyvät osaksi liittokunnan tiedusteluyhteisöä.
”Uudeksi jäsenmaaksi Suomella on hyvä ymmärrys Natosta ja sitä kautta myös kyky vaikuttaa.
Talous, turvallisuus, teknologinen kyvykkyys ja globaali vaikutusvalta kietoutuvat entistä vahvemmin ja erottamattomammin toisiinsa.
Tulisiko Puolustusvoimien tärkein tehtävä muotoilla niin, että se kattaisi paitsi Suomen sotilaallisen puolustamisen myös liittokunnan yhteisen puolustuksen?
”Ulkoministeriökin on valmiusorganisaatio: odottamattomiin asioihin on kyettävä reagoimaan.”
Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
toimisto@maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
+358 40 149 3649
© 2024 Maanpuolustus-lehti