Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Nato-jäsenyys on henkinen ja kulttuurinen muutos, joka koskettaa puolustuspolitiikkamme ydintä.
Finlands och Sveriges anslutning till Nato ger nya möjligheter att samordna de nordiska och baltiska ländernas försvarsplanering.
Uusi konsepti ilmentää monella tapaa aikansa kiristynyttä ja monimutkaistuvaa turvallisuusympäristöä.
Resilienssi nähdään enenevässä määrin yhtenä Naton peruspilareista.
Yksi este protektionistisilla puolustusmarkkinoilla poistuu tieltämme.
Yhtäkkiä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa mystifioitu Nato koettiin kansalliseksi puolustusratkaisuksi.
The degree to which Finland and Sweden participate in the NATO nuclear mission will be a closely-watched affair.
Turkin muista erkaantuneet strategiset intressit aiheuttavat jatkossakin turbulenssia Naton sisällä.
”Pienen maan johdolla on oltava liikkumatila tilanteessa, jossa ei tiedetä mitä maailma eteen tuo.”
Verkottuneessa maailmassa valtiot ovat riippuvaisia kansainvälisistä arvoketjuista, elinkeinoelämän tuottamista palveluista ja digitalisoituneista infrastruktuureista.
Itämerellä vallitsee kolmesta keskinäisriippuvasta turvallisuusdynamiikasta rakentuva tasapainotila.
Maanpuolustus-lehti
©2022 Maanpuolustus-lehti