Tulisiko Puolustusvoimien tärkein tehtävä muotoilla niin, että se kattaisi paitsi Suomen sotilaallisen puolustamisen myös liittokunnan yhteisen puolustuksen?
”Ulkoministeriökin on valmiusorganisaatio: odottamattomiin asioihin on kyettävä reagoimaan.”
Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Nato-jäsenyys on henkinen ja kulttuurinen muutos, joka koskettaa puolustuspolitiikkamme ydintä.
Finlands och Sveriges anslutning till Nato ger nya möjligheter att samordna de nordiska och baltiska ländernas försvarsplanering.
Uusi konsepti ilmentää monella tapaa aikansa kiristynyttä ja monimutkaistuvaa turvallisuusympäristöä.
Resilienssi nähdään enenevässä määrin yhtenä Naton peruspilareista.
Yksi este protektionistisilla puolustusmarkkinoilla poistuu tieltämme.
Yhtäkkiä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa mystifioitu Nato koettiin kansalliseksi puolustusratkaisuksi.
The degree to which Finland and Sweden participate in the NATO nuclear mission will be a closely-watched affair.
Turkin muista erkaantuneet strategiset intressit aiheuttavat jatkossakin turbulenssia Naton sisällä.
”Pienen maan johdolla on oltava liikkumatila tilanteessa, jossa ei tiedetä mitä maailma eteen tuo.”
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
©2022 Maanpuolustus-lehti