Kaikki artikkelit

Search
Suomen Lauttaliikenne -konsernin Falco-lautta navigoi 29.11.2018 ensimmäisenä maailmassa täysin autonomisesti reittinsä, joka kulkee Paraisten ja Nauvon välillä. Alus pystyy navigoimaan reitin ja rantautumaan autonomisesti. LIsäksi sitä voidaan käyttää etäoperoidusti. Kuva: Suomen Lauttaliikenne Oy/Lehtikuva

Paikkatiedot nykyaikaisissa kriiseissä

On vaikeaa kuvitella tulevaisuuden älyliikennettä ilman paikannusta ja paikkatietoja. Koska näiden tietojen tärkeys vain kasvaa tulevaisuudessa olisi aika myös satsata kansalliseen paikkatietoinfrastruktuuriin, alan opetukseen ja tutkimukseen.

Lue artikkeli »
Tiedustelulakeihin liittyvät hallituksen esitykset annettiin eduskunnalle 25.1.2019. Lähetekeskustelussa 20.2.2018 valtioneuvoston esittelypuheenvuorot käyttivät sisäministeri Kai Mykkänen, puolustusministeri Jussi Niinistö ja oikeusministeri Antti Häkkänen. Kuva: Hanne Salonen/eduskunta

Suomen kyberpuolustuskyvyn kehittäminen

Kybertoimintaympäristössä käydään kamppailua joka päivä. Kyberympäristössä uhkan laatu ja uhkaajan motiivit ovat moninaisemmat ja vaikeammin tunnistettavia kuin esimerkiksi valtioiden välisissä perinteisemmissä kriiseissä. Raja sodan ja rauhan välillä ei ole selkeä ja jotkut valtiot käyttävät tätä harmaata aluetta taitavasti hyväkseen.

Lue artikkeli »
Maanpuolustuskorkeakoulun promovoi sotatieteen tohtoreita syyskuussa 2018. Kuva: Daniel Torsell/Puolustusvoimat

Maanpuolustuksen osaamispohja vaatii laajaa yhteistyötä

Kiihtyvän teknologisen kehityksen vaikutukset Suomen puolustukselle ovat moninaiset. Teknologiamurros ja arkipäiväistyvät toimintaympäristöt kuten digi, kyber ja avaruus, asettavat kasvavia vaatimuksia kaikille puolustuksen osa-alueille. Myös puolustusmateriaalin teknillistymisen ja monipuolistumisen myötä on elinkaarenaikainen kehittäminen ja ylläpito yhä haasteellisempaa.

Lue artikkeli »
Albert Edelfelt: Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä 1887. Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Aaltonen.

Ihmisen kuvaaminen ja sokeat pisteet

Keräilyn ja esittämisen historia tuntee koko joukon kummallisuuksia, jotka eivät enää tämän päivän näkökulmasta täytä sopivaisuuden tunnusmerkkejä. Myös taiteen historia on täynnä tirkistelylle alttiita aiheita. Kuinka näitä esimerkkejä tulee lukea? Pitääkö hävetä? Vai kontekstualisoida?

Lue artikkeli »
G7-maiden johtajat kokoontuivat Ranskan Biarritziin elokuun lopulla keskustelemaan mm. Iranin tilanteesta, Amazonin metsäpaloista ja kansainvälisestä taloudesta. Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson osallistui kokoukseen ensimmäistä kertaa. Kuva: Euroopan unioni

Maailman järjestyksen murros ja Suomi

Paineet toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälistä järjestystä ja sen arvopohjaa kohtaan ovat kasvaneet historiallisiin mittoihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvaltain johtoroolia haastavat politiikallaan ennen muita Kiina ja Venäjä, jotka kummatkin pyrkivät hankkimaan itselleen tasavertaisemman aseman Yhdysvaltain rinnalla globaalina vallankäyttäjänä.

Lue artikkeli »
Antti Rinteen hallituksen ohjelma julkistettiin 3.6.2019 Helsingin keskuskirjasto Oodissa. Kuva: Lauri Heikkinen/valtioneuvoston kanslia

Ulkopolitiikka on [paljon] sanoja

Kansainvälisesti eniten huomiota saaviin osiin kuuluu hallitusohjelman Nato-kirjaus. Hallitusneuvottelijoilla näyttää olleen halu ottaa etäisyyttä useissa aiemmissa hallitusohjelmissa ollutta, vakiintuneena pidettyä muotoilua. Tämä on kuitenkin haluttu tehdä niin, ettei muutos varsinaisesti viestittäisi linjan muutosta. Yksi viesti kotimaahan, toinen maailmalle.

Lue artikkeli »
Finnish and US fighter jets

Finnish defence policy: One American’s perspective

Finnish defense policy has come to resemble a Rubik’s cube. Each color of the cube represents a distinctive cooperative relationship. The toy cube is only as strong the skeleton core that keeps its squares together. Similarly, the strength of Finland’s international defense cooperation ultimately depends on its national efforts.

Lue artikkeli »
Kauppakeskus Triplan alue Helsingin Pasilassa. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva

Suomen talouden ennuste

Suomen suunnan kannalta on hyödyllistä pohtia talouden kasvumahdollisuuksia tätä suhdannekiertoa pidemmälle. Sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa on finanssikriisin jälkeen pohdittu jääkö talouskasvu pysyvämmin vähäiseksi.

Lue artikkeli »
Vuonna 2018 suomalaisissa korkeakouluissasuoritettiin noin 1800 tohtorintutkintoa. Uusiatohtoreita juhlistetaan promootiossa. Kuva: Juuli Kalavainen/Helsingin yliopisto

Suomeen tarvitaan lisää korkeasti koulutettuja

Yliopistot pitävät tärkeänä koko koulutusketjun tukemista aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvaan oppimiseen. Menestyvä yliopisto tarvitsee hyvällä pohjaosaamisella tulevia opiskelijoita. Tähän ollaan panostamassa uudessa hallitusohjelmassa.

Lue artikkeli »
Suomessa siirrytään osaksi työvoimaa vasta 20–30 vuoden iässä, mutta kouluttautuneina. Joidenkin maahanmuuttajaryhmien lapset jäävät muista väestöryhmistä jälkeen koulutuksessa ja osaamisessa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Suomen väestökehityksen suunta

Väestön ikääntyminen nostetaan hallitusohjelman ensimmäisessä virkkeessä kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, globalisaation ja teknologisen kehityksen rinnalla Suomea ja maailmaa keskeisesti muuttavaksi tekijäksi. Suomessa väestön ikääntyminen on eurooppalaisittainkin nopeaa ja jatkuu vielä useita vuosikymmeniä vanhusväestön lisääntymisen seurauksena.

Lue artikkeli »