Kirjaan luotu kokonaisuus tuo lukijan silmien eteen Euroopan uudemman historian ja maanosamme poliittisten suhteiden globaalit ulottuvuudet ymmärrettävästi ja syvällisesti.
Kirja toimii paitsi hyödyllisenä katsauksena suurvaltapolitiikkaan myös oppaana puolustusstrategioiden laadintaan.
Perintönä kylmästä sodasta jäi YYA-sopimuksen vastapainoksi kehitetty puolueettomuuspoliittinen pyrkimys.
Se miten avoimesti kansakunnat ovat valmiita arvioimaan omaa historiaansa myös sen vaikeimpien ja synkimpien vaiheiden osalta kertoo paljon niiden itsetunnosta ja kyvystä hallita ei vain menneisyyttään vaan myös tulevaisuuttaan.
Puolustusyhteistyöllä kehitetään Suomen kykyä toimia yhdessä keskeisimpien kumppanien kanssa, erikseen päätettäessä, kaikissa turvallisuustilanteissa.
Venäjän ja lännen suhteiden negatiivinen trendi jatkuu. Kehitys heijastuu myös Suomen lähialueille.
Demokratiamme voi ”liian hyvin”, jotta laajamittaiseen demokratian uudistamiseen olisi kannusteita.
Muuttuvatko Euroopan unionin sisäiset voimasuhteet ja pyrkiikö Ranska yksinään keulapaikalle?
Kriisijohtamisen mallin on kyettävä vastaamaan joustavasti koko uhkamallien kirjoon.
Kansallisen politiikan suuret lupaukset lunastetaan kunnissa.
Olisi ajankohtaista arvioida, onko ministerivastuusäännöstömme sopusoinnussa oikeuvaltioperiaatteidemme kanssa.
Ryhmäkiinteyden merkitys korostuu poikkeusoloissa.