Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 5.12.2018 Maanpuolustus-lehden numeroon 126.
Ulkoiset ja sisäiset kriisit ovat ravistelleet rajusti Euroopan unionia. Niiden ratkaisua on monien arvioiden mukaan varjostanut poliittisen johtajuuden puute.
Vakiintunutta käsitystä liberaalista demokratiasta ei enää oteta annettuna. Tämä on nostanut erilaisia liikehdintöjä globaalisti ja Euroopassa. Yleisesti niitä kutsutaan populistisiksi, mutta taustalla on erilaisia ideologisia perustoja.
Moni on jo varmuudella saanut tarpeekseen Isosta-Britanniasta: ensin maa hankaloitti vuosikymmenten ajan unionin päätöksentekoa ja varsinaiset brexit-neuvottelut ovat edenneet tuskaisen hitaasti brittihallituksen sisäisten erimielisyyksien takia.
Tiede, tutkimus ja oppiminen kietoutuvat Helsingin
yliopiston toiminnassa yhteen ja kytkeytyvät
kansainväliseen verkostoomme. Pohdimme
tässä tekstissä eurooppalaisen yhteistyön
merkitystä tutkimusintensiivisen yliopiston
toiminnan ja menestyksen näkökulmista.
”Maailmantaloudessa on hallan vaaraa muillakin kuin alavilla mailla.” Olli Rehn Maanpuolustus-lehden haastattelussa 22.10.2018
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 21.9.2018 Maanpuolustus-lehden numeroon 125.
Vuosi 2014 merkitsi Euroopassa puolustuspoliittisten painopisteiden muuttumista. Aluepuolustus teki paluun keskeiseksi huolenaiheeksi.
Saksan ja Suomen erinomaiset suhteet rakentuvat samanlaisen arvomaailman, yhtenevien poliittisten intressien ja historiallisten yhteyksien muodostamalle pohjalle.
Emmanuel Macron esitti EU:n tulevaisuutta koskevassa puheessaan syyskuussa 2017 Euroopalle yhteisiä interventiojoukkoja.
Britannian puolustuspolitiikka rakentuu niin globaaleihin kuin kahden- ja monenvälisiin suhteisiin. Linja on osa jo buosien 2010 ja 2015 puolustustusselontekoja, eikä kyseessä brexit-kansanäänestyksestä johtunut linjanmuutos.
Inget land står närmare Sverige än Finland. Vår relation bygger på ett ömsesidig förtroende och har stärkts genom decennier av samarbete.
Maanpuolustus-lehti
©2020 Maanpuolustus-lehti