Keräilyn ja esittämisen historia tuntee koko joukon kummallisuuksia, jotka eivät enää tämän päivän näkökulmasta täytä sopivaisuuden tunnusmerkkejä. Myös taiteen historia on täynnä tirkistelylle alttiita aiheita. Kuinka näitä esimerkkejä tulee lukea? Pitääkö hävetä? Vai kontekstualisoida?
Puolustusministeri Antti Kaikkonen: Suomen tulee ulkopolitiikassaan puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Se on lopulta pienen maan ja koko kansainvälisen yhteisön etu.
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 20.9.2019 Maanpuolustus-lehden numeroon 129.
Paineet toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälistä järjestystä ja sen arvopohjaa kohtaan ovat kasvaneet historiallisiin mittoihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvaltain johtoroolia haastavat politiikallaan ennen muita Kiina ja Venäjä, jotka kummatkin pyrkivät hankkimaan itselleen tasavertaisemman aseman Yhdysvaltain rinnalla globaalina vallankäyttäjänä.
Kansainvälisesti eniten huomiota saaviin osiin kuuluu hallitusohjelman Nato-kirjaus. Hallitusneuvottelijoilla näyttää olleen halu ottaa etäisyyttä useissa aiemmissa hallitusohjelmissa ollutta, vakiintuneena pidettyä muotoilua. Tämä on kuitenkin haluttu tehdä niin, ettei muutos varsinaisesti viestittäisi linjan muutosta. Yksi viesti kotimaahan, toinen maailmalle.
Finnish defense policy has come to resemble a Rubik’s cube. Each color of the cube represents a distinctive cooperative relationship. The toy cube is only as strong the skeleton core that keeps its squares together. Similarly, the strength of Finland’s international defense cooperation ultimately depends on its national efforts.
Suomen suunnan kannalta on hyödyllistä pohtia talouden kasvumahdollisuuksia tätä suhdannekiertoa pidemmälle. Sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa on finanssikriisin jälkeen pohdittu jääkö talouskasvu pysyvämmin vähäiseksi.
Yliopistot pitävät tärkeänä koko koulutusketjun tukemista aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvaan oppimiseen. Menestyvä yliopisto tarvitsee hyvällä pohjaosaamisella tulevia opiskelijoita. Tähän ollaan panostamassa uudessa hallitusohjelmassa.
Väestön ikääntyminen nostetaan hallitusohjelman ensimmäisessä virkkeessä kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, globalisaation ja teknologisen kehityksen rinnalla Suomea ja maailmaa keskeisesti muuttavaksi tekijäksi. Suomessa väestön ikääntyminen on eurooppalaisittainkin nopeaa ja jatkuu vielä useita vuosikymmeniä vanhusväestön lisääntymisen seurauksena.
Mitä museot voivat omistaa, tutkia, tulkita ja esittää ja millä perustein? Entä missä menevät sopivaisuuden rajat? Osa kysymyksistä on helppoja ja vastaukset löytyvät museoalan eettisistä ohjeista, hyvistä käytännöistä ja lainsäädännöstä. Osan kanssa joudutaan testaamaan ajattelun rajoja. Nyt puhuttavat museoiden kolonialistinen historia, kulttuuriesineiden palauttaminen sekä yhteiskunnallisesti vaikeat kysymykset.
Uusimuotoiset turvallisuusuhkat ja niiden nopeus edellyttävät, että viranomaiset pystyvät toimimaan normaaliajan toimivaltuuksin.
Suomen on tärkeä toimia siten, että vahvistamme sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä monenkeskisiä instituutioita kuten YK:ta. Euroopan unionina 500 miljoonaa eurooppalaista pystyy vaikuttamaan tähän järjestykseen, mikäli toimimme yhdessä. Jokainen eurooppalainen valtio on yksin ainoastaan pieni tai keskisuuri.
Maanpuolustus-lehti
©2020 Maanpuolustus-lehti