Tulisiko Puolustusvoimien tärkein tehtävä muotoilla niin, että se kattaisi paitsi Suomen sotilaallisen puolustamisen myös liittokunnan yhteisen puolustuksen?
Suomi ei Kissingerin kirjassa esiinny. Silti voi pohtia, miten kirjassa kuvatut kuusi strategiaa ovat ilmenneet Suomen historiassa.
Gurievin ja Treismanin tuoreen kirjan keskeinen argumentti on, että autokratian luonne on muuttumassa.
Total försvar -ajattelun äärellä Ruotsin maanpuolustuskurssilla.
”Ulkoministeriökin on valmiusorganisaatio: odottamattomiin asioihin on kyettävä reagoimaan.”
Päätoimittaja Tuomas Koskenniemen pääkirjoitus 5.12.2022 Maanpuolustus-lehden numeroon 142 teemanaan Energia.
Suomi muodostaa Natolle uuden ”koillisen reunustan”, johon vaikuttavat sekä pohjoisten alueiden että Itämeren piirin turvallisuuskehitykset.
Nato-jäsenyys on henkinen ja kulttuurinen muutos, joka koskettaa puolustuspolitiikkamme ydintä.
Finlands och Sveriges anslutning till Nato ger nya möjligheter att samordna de nordiska och baltiska ländernas försvarsplanering.
Uusi konsepti ilmentää monella tapaa aikansa kiristynyttä ja monimutkaistuvaa turvallisuusympäristöä.
Resilienssi nähdään enenevässä määrin yhtenä Naton peruspilareista.
Yksi este protektionistisilla puolustusmarkkinoilla poistuu tieltämme.