Vaikka Venäjää on usein väheksytty vertaamalla sen talouden kokoa väkiluvultaan pienempiin valtioihin, on perusteltua väittää, että Venäjä on vähintään alueellinen suurvalta.
Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on yksi monista koronapandemian ja brexit-neuvotteluiden varjoon jääneistä politiikan osa-alueista. Kulisseissa käydään kuitenkin tiivistä keskustelua Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta suunnasta.
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka saa olla konservatiivista, varovaistakin, mutta ei koskaan jälkijättöistä tai nostalgista.”
Ulkoasiainhallinnon katse on jo kriisin seuraavassa vaiheessa. Kun pandemia alkaa helpottaa, tarvitaan reippaita otteita viennin ja yritysten kansainvälistymisen tueksi.
Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Pääministeri Sanna Marin Maanpuolustus-lehden haastattelussa 13.11.2020: ”Puolustuspolitiikalle, puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle on oleellista jatkuvuus.”
”Terveydenhuolto on tällä hetkellä myös talouspolitiikkaa.”
Itämerellä vallitsee kolmesta keskinäisriippuvasta turvallisuusdynamiikasta rakentuva tasapainotila.
Suomi ja Ruotsi eivät voi enää keskittyä tarkastelemaan pelkästään Itämeren alueen kuplassa tapahtuvia asioita.
Paineet toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälistä järjestystä ja sen arvopohjaa kohtaan ovat kasvaneet historiallisiin mittoihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvaltain johtoroolia haastavat politiikallaan ennen muita Kiina ja Venäjä, jotka kummatkin pyrkivät hankkimaan itselleen tasavertaisemman aseman Yhdysvaltain rinnalla globaalina vallankäyttäjänä.
Ulkoiset ja sisäiset kriisit ovat ravistelleet rajusti Euroopan unionia. Niiden ratkaisua on monien arvioiden mukaan varjostanut poliittisen johtajuuden puute.
Liittokunta määritteli suuntaviivat lähivuosien kehitykselle, Nato kokoontui huippukokoukseen 11.–12.7.2018.
Maanpuolustus-lehti
©2021 Maanpuolustus-lehti