Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Pääministeri Sanna Marin Maanpuolustus-lehden haastattelussa 13.11.2020: ”Puolustuspolitiikalle, puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle on oleellista jatkuvuus.”
”Terveydenhuolto on tällä hetkellä myös talouspolitiikkaa.”
Itämerellä vallitsee kolmesta keskinäisriippuvasta turvallisuusdynamiikasta rakentuva tasapainotila.
Suomi ja Ruotsi eivät voi enää keskittyä tarkastelemaan pelkästään Itämeren alueen kuplassa tapahtuvia asioita.
Paineet toisen maailmansodan jälkeistä kansainvälistä järjestystä ja sen arvopohjaa kohtaan ovat kasvaneet historiallisiin mittoihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhdysvaltain johtoroolia haastavat politiikallaan ennen muita Kiina ja Venäjä, jotka kummatkin pyrkivät hankkimaan itselleen tasavertaisemman aseman Yhdysvaltain rinnalla globaalina vallankäyttäjänä.
Ulkoiset ja sisäiset kriisit ovat ravistelleet rajusti Euroopan unionia. Niiden ratkaisua on monien arvioiden mukaan varjostanut poliittisen johtajuuden puute.
Liittokunta määritteli suuntaviivat lähivuosien kehitykselle, Nato kokoontui huippukokoukseen 11.–12.7.2018.
”Yleinen integraatio on lisännyt turvallisuuspoliittista aspektia.” Jyrki Katainen vastasi Maanpuolustus-lehden kysymyksiin 27.7.2018.
Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen suhteeseen vaikuttaa pitkäjänteinen virkamieskunnan ja poliittisten päättäjien tekemä henkilökohtainen työ sekä Euroopan yleinen turvallisuuspoliittinen ilmapiiri.