Rose Gottemoeller on kirjoittanut helppolukuisen ja otteessaan pitävän kirjan neuvottelu- ja ratifiointiprosessista. Kirjaa voi pitää oppikirjana kansainvälisistä neuvotteluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Miten saadaan Etyjin sydän, Helsingin päätösasiakirja, sykkimään paremmin ja Helsingin henki virkoamaan niin, että osallistujavaltiot sitoutuisivat voimakkaammin Etyjin periaatteisiin?
Venäjän demokratiakokeilun ensimmäinen erä tuli tiensä päähän 2020 Venäjän perustuslakimuutoksen myötä, mutta ehkä kaikkia demokratian siemeniä ei sittenkään ole saatu poistetuksi.
Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kamppailu on mullistanut kansainvälisen politiikan ja talouden perinpohjaisesti. Mitkä ovat uuden kylmän sodan vaikutukset Suomeen?
Maailmanjärjestys on juhlava sana. Sen voisi kuvitella tarkoittavan sellaista kansainvälisten suhteiden tilaa, josta on laajalti yhdessä sovittu. Mitään sellaista järjestystä ei ole.
Pääministeri Sanna Marin Maanpuolustus-lehden haastattelussa 13.11.2020: ”Puolustuspolitiikalle, puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle on oleellista jatkuvuus.”
Elämme kiihtyvän ja kokonaisvaltaisen suurvaltakilpailun aikaa. Kilpailun yksi tunnusmerkki on ydinaseiden turvallisuuspoliittisen merkityksen korostuminen.
Itämerellä vallitsee kolmesta keskinäisriippuvasta turvallisuusdynamiikasta rakentuva tasapainotila.
Suomi ja Ruotsi eivät voi enää keskittyä tarkastelemaan pelkästään Itämeren alueen kuplassa tapahtuvia asioita.
Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rapautuminen on luonut epävakautta ja sotilaallisen voiman merkitys maailmanpolitiikassa on jälleen korostunut. Uudet teknologiat ja digitalisaatio tulevat vaikuttamaan asejärjestelmien kehittämiseen.
Maanpuolustus-lehti
©2021 Maanpuolustus-lehti