Suomi on osa Naton muutosta
Piritta Asunmaa
03.06.2026
Merkittävin muutos on ollut uuden, sotilaallisesti liittoutuneen maan ajattelutavan omaksuminen.
Merkittävin muutos on ollut uuden, sotilaallisesti liittoutuneen maan ajattelutavan omaksuminen.
Asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuksemme on nyt osa Naton pelotetta ja yhteistä puolustusta.
Liittolaisilta odotetaan vahvempaa panostusta, mutta ei Yhdysvaltojen korvaamista.
Alueellinen puolustusyhteistyö ei tee liittokunnasta hajanaista vaan pikemminkin vahvistaa sitä.
Suomalaiseen ja eurooppalaisiin yhteiskuntiin on panostettava tavalla, joka tekee jatkossakin jokapäiväisen elämän elämisen arvoiseksi.
Nato ja Eurooppa tarvitsevat ydinpelotteen myös kolmannella ydinaseaikakaudella. Vilkas keskustelu ydinpelotteesta on käynnistynyt Euroopassa. Kylmän sodan jälkeisen aikakauden päätyttyä ja strategisen kilpailun aikakauden käynnistyttyä ovat
Suurlähetystön on sekä pysyttävä päivänpolitiikan pulssilla että osattava katsoa sen yli.
Päätoimittaja Tuomas Koskenniemen pääkirjoitus 13.3.2025 Maanpuolustus-lehden numeroon 151 teemanaan Transatlanttinen suhde.
Strategisen kilpailun aikakaudella Eurooppa ei voi olla vain Yhdysvaltojen äänetön yhtiömies.
EU:lta ja Suomelta vaaditaan taitavaa luovimista diilintekijä Trumpin kanssa turvallisuus- ja talousetujemme varmistamiseksi.
Teknologinen innovaatiokyky on yhä keskeisempi osa kansallista turvallisuutta.
Osavaltiot tarjoavat Suomen kokoiselle taloudelle ja kansainvälisyyteen ponnistaville yrityksillemme luontevan mittakaavan.