Kansallinen identiteetti ja historialliset käännekohdat
Johanna Rainio-Niemi
03.06.2025
Omakuvassamme korostuu valmius, varautuminen ja kriisinsietokyky, jonka pohja on sotakokemuksessa.
Omakuvassamme korostuu valmius, varautuminen ja kriisinsietokyky, jonka pohja on sotakokemuksessa.
Pitääkö suomen kieltä (sekä muita kansallis- ja kotoperäisiä kieliämme) puolustaa samalla tavalla kuin Suomen maatakin?
Emme puolusta vain materiaa vaan myös kansallista henkeä, merkityksiä ja aineettomia rikkauksiamme.
Kulttuuri ja kulttuuriperintö luovat pohjan inhimilliselle itseymmärrykselle, identiteetille ja merkitykselliselle toiminnalle.
Yhdenvertaisuuden edistämisen lisäksi monikulttuuriseen Suomeen tarvitaan uudenlaista kansallista identiteettiä.
Osattomuuden kokemus alkaa nakertaa luottamusta ja hyväntahtoisuutta.
Päätoimittaja Outi Mäkisen pääkirjoitus 4.6.2025 Maanpuolustus-lehden numeroon 152 teemanaan Isänmaa.
Kulttuuristen oikeuksien yhdenvertainen turvaaminen ja kunnioittaminen tulisi nähdä kestävän yhteiskunnan keskeisenä turvallisuus- ja voimavaratekijänä.
Keräilyn ja esittämisen historia tuntee koko joukon kummallisuuksia, jotka eivät enää tämän päivän näkökulmasta täytä sopivaisuuden tunnusmerkkejä. Myös taiteen historia on täynnä tirkistelylle alttiita aiheita. Kuinka näitä esimerkkejä tulee lukea? Pitääkö hävetä? Vai kontekstualisoida?
Mitä museot voivat omistaa, tutkia, tulkita ja esittää ja millä perustein? Entä missä menevät sopivaisuuden rajat? Osa kysymyksistä on helppoja ja vastaukset löytyvät museoalan eettisistä ohjeista, hyvistä käytännöistä ja lainsäädännöstä. Osan kanssa joudutaan testaamaan ajattelun rajoja. Nyt puhuttavat museoiden kolonialistinen historia, kulttuuriesineiden palauttaminen sekä yhteiskunnallisesti vaikeat kysymykset.
Kulttuuriperinnössä kiteytyvät yhteiskunnan poliittiset ja yhteisölliset arvot. On mahdollista, että rauhan ajan yhteiskunnissa kulttuuriperintöä tuhotaan lähinnä siksi, että se ilmentää yhteiskunnallista valtaa elinympäristössämme.
Suomalaisen musiikin kansallinen narratiivi on kulkenut perinteisesti Kalevalan, talvisodan, luonnon, murheellisten laulujen maan, hangen ja sisun kautta. Musiikki on kuitenkin jo itsenäistymisaatteen heräämisesti lähtien ollut Suomelle myös kansainvälistä vertaiskommunikaatiota ja suorituskykyä. Siksi se on muuttuvan ja kansainvälistyvän suomalaisuuden luonteva tulkki.