Vallankaappaus pysäytti sekä Myanmarin demokraattisen siirtymän että rauhanprosessin eri etnisten ryhmien välillä.
Kirja toimii paitsi hyödyllisenä katsauksena suurvaltapolitiikkaan myös oppaana puolustusstrategioiden laadintaan.
Kiinan talouden liberalisointi ja nousu viimeisten neljän vuosikymmenen aikana ovat muuttaneet koko maailmaa erittäin merkittävällä tavalla.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu ei vieläkään riittävästi huomioi taloudellista valtapolitiikkaa.
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka saa olla konservatiivista, varovaistakin, mutta ei koskaan jälkijättöistä tai nostalgista.”
Pääministeri Sanna Marin Maanpuolustus-lehden haastattelussa 13.11.2020: ”Puolustuspolitiikalle, puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle on oleellista jatkuvuus.”
Kiinan toiminta Afrikassa on herättänyt paljon keskustelua kuluneen vuosikymmenen aikana. Usein puhutaan ikään kuin Kiina olisi uusi toimija mantereella. Kiina on kuitenkin ollut läsnä eri tavoin jo aivan Kansantasavallan perustamisen alkuajoista saakka.
Viime syksyn 19. puoluekokouksessa Kiinan johtaja Xi Jinping ilmoitti vuoteen 2050 ulottuvasta strategiasta, jonka päämääränä on nostaa Kiina maailman suurvaltojen joukkoon.
Suurvaltapolitiikka ja Kimin hallinto vaikeuttavat Pohjois-Korean kysymyksen ratkaisemista.
Etelä-Kiinan merialue muodostaa tällä hetkellä yhden Aasian jännitteisimmän sekä mahdollisen suurvaltoja mukaansa vetävän konfliktiherkän keskittymän.
Xi Jinping vahvistaa asemaansa. Politiikan ja puolustuksen kytkös on oleellinen, sillä vapautusarmeija on puolueen, ei kansantasavallan armeija.
Kansliapäällikkö Jari Gustafssonin haastattelu Maanpuolustus-lehteen 17.1.2018 Millainen suurvalta Kiina on tänä päivänä?
Maanpuolustus-lehti
©2022 Maanpuolustus-lehti