Ryhdistäytyykö Eurooppa?
Timo Kivinen
03.06.2025
Länsimaiden nykyisiä asevoimia ei ole rakennettu käymään pitkiä sotia. Tämän muuttaminen vie aikaa.
Länsimaiden nykyisiä asevoimia ei ole rakennettu käymään pitkiä sotia. Tämän muuttaminen vie aikaa.
Kirjan viesti ei ole pelkästään akateeminen – se on yhteiskunnallinen kutsu.
Teos erottuu suomalaisessa sotakirjallisuudessa tuomalla esiin operaatiotaidollisen näkökulman ja konkreettiset opit, joita Suomi voisi Ukrainan kokemuksista ammentaa.
Kirja onnistuu monipuolistamaan kuvaa nykypäivän Puolasta ja havainnollistamaan sen erilaisia rinnakkaistodellisuuksia katolilaisesta maaseudusta trendikkääseen Varsovaan.
Monet Koivistoa askarruttaneet kysymykset kumpusivat Koiviston oman elämän kokemuksista.
Kirjaan luotu kokonaisuus tuo lukijan silmien eteen Euroopan uudemman historian ja maanosamme poliittisten suhteiden globaalit ulottuvuudet ymmärrettävästi ja syvällisesti.
Perintönä kylmästä sodasta jäi YYA-sopimuksen vastapainoksi kehitetty puolueettomuuspoliittinen pyrkimys.
Se miten avoimesti kansakunnat ovat valmiita arvioimaan omaa historiaansa myös sen vaikeimpien ja synkimpien vaiheiden osalta kertoo paljon niiden itsetunnosta ja kyvystä hallita ei vain menneisyyttään vaan myös tulevaisuuttaan.
Häkämiehen vetävästi kirjoitetut muistelmat antavat ajatuksen aihetta puolustuspolitiikan ammattilaisille, harrastajille, aikalaisille ja jälkeläisille.
Rose Gottemoeller on kirjoittanut helppolukuisen ja otteessaan pitävän kirjan neuvottelu- ja ratifiointiprosessista. Kirjaa voi pitää oppikirjana kansainvälisistä neuvotteluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Tuomiojan kirja ei tyhjene vain hänen perinteisiin ajatuksiinsa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Teos on itse asiassa vahvimmillaan instituutioita koskevissa pohdinnoissa.
Aikalaistodistuksena Komissaari-kirja on lukijalle avartava kokemus ja lisäksi arvokas aarreaitta niin Suomen kuin Euroopankin historian tutkijoille.