Tulisiko Puolustusvoimien tärkein tehtävä muotoilla niin, että se kattaisi paitsi Suomen sotilaallisen puolustamisen myös liittokunnan yhteisen puolustuksen?
Kansakunnan kyky puolustautua sotilaallisesti tarpeen niin vaatiessa on osoittautunut jälleen kerran itsenäiselle valtiolle perustavaa laatua olevaksi välttämättömäksi tosiasiaksi.
Ryhmäkiinteyden merkitys korostuu poikkeusoloissa.
Puolustusvoimien viestinnällinen uskottavuus tulee analyyttisyydestä ja ennen kaikkea siitä, että myös aseväki on mukana tuomassa reaaliaikaiseen tiedonvälitykseen oman osuutensa.
Suorituskyvystä viestiminen on pelotteen kannalta tärkeää, mutta niin on myös poliittisen päätöksentekokoneiston ja Puolustusvoimien välisestä yhteistyökyvystä viestiminen.
Tavoitteena on paikalliset olosuhteet tuntevan, toimintaan sitoutuneen reserviläisen osaamisen hyödyntäminen perinteisten ja uusien uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.
Lähtökohtana on ollut varmistaa Puolustusvoimien tehtävien toteutuminen samalla, kun turvaamme varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön terveyden.
Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto.
”Minusta on selvää, että eurooppalaisten tulee tehdä enemmän oman turvallisuutensa eteen.”
Juhlimme tänä vuonna Puolustusvoimien 100-vuotistaivalta suurella ylpeydellä. Puolustusvoimilla on ollut tärkeä tehtävä Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa läpi historian, niin rauhan kuin sotienkin aikana.
Yleinen asevelvollisuus vastaa nyt ja tulevaisuudessa Suomen kokoisen ja väestöltään pienen maan tarpeita järjestää maapuolustuksensa. Sitä ei ole tarvetta kyseenalaistaa.
Meripuolustuksen on kyettävä vastaamaan täysin yllättäen syntyvään uhkaan.
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
maanpuolustuskurssiyhdistys@gmail.com
+358 40 149 3649
©2022 Maanpuolustus-lehti