”Meille on ehdottoman tärkeää, että edustuksellinen demokratia voi toimia kaikissa mahdollisissa kriiseissä. Eduskunnan tulee säilyttää päätöksentekokykynsä.”
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 4.6.2021 Maanpuolustus-lehden numeroon 136 teemanaan Demokratia.
Maailmanjärjestys on juhlava sana. Sen voisi kuvitella tarkoittavan sellaista kansainvälisten suhteiden tilaa, josta on laajalti yhdessä sovittu. Mitään sellaista järjestystä ei ole.
Joe Biden tahtoo taltuttaa pandemian, palauttaa Yhdysvaltojen kansainvälisen johtoaseman ja läheiset suhteet liittolaisiin sekä tehdä maastaan edelläkävijän ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kiinan talouden liberalisointi ja nousu viimeisten neljän vuosikymmenen aikana ovat muuttaneet koko maailmaa erittäin merkittävällä tavalla.
Vaikka Venäjää on usein väheksytty vertaamalla sen talouden kokoa väkiluvultaan pienempiin valtioihin, on perusteltua väittää, että Venäjä on vähintään alueellinen suurvalta.
Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on yksi monista koronapandemian ja brexit-neuvotteluiden varjoon jääneistä politiikan osa-alueista. Kulisseissa käydään kuitenkin tiivistä keskustelua Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta suunnasta.
Uuden maailmanjärjestyksen haasteet ovat YK:n näkökulmasta ilmeiset. Rauha ja konfliktit ovat yhä sen perusasialistaa, mutta niiden rinnalla kestävän kehityksen monet ulottuvuudet ja erityisesti ilmastonmuutos ovat YK:n ajankohtaisinta kärkeä.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu ei vieläkään riittävästi huomioi taloudellista valtapolitiikkaa.
Kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa on keskeistä hahmottaa toimintaympäristön kokonaiskuva, tunnistaa keskinäisriippuvuudet ja ajurit sekä vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulevaisuuteen.
Digitalisaatio on tehnyt yhteiskunnasta tehokkaamman kuin koskaan ennen, mutta saamaan aikaan myös aivan erityisellä tavalla haavoittuvan. Tietopääomaamme voi kaapata verkon yli ilman, että tekijän tarvitsisi astua Suomen maaperälle.
Kaukasian suuri peli on tullut uuteen vaiheeseen.