Finnish defense policy has come to resemble a Rubik’s cube. Each color of the cube represents a distinctive cooperative relationship. The toy cube is only as strong the skeleton core that keeps its squares together. Similarly, the strength of Finland’s international defense cooperation ultimately depends on its national efforts.
Suomen suunnan kannalta on hyödyllistä pohtia talouden kasvumahdollisuuksia tätä suhdannekiertoa pidemmälle. Sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa on finanssikriisin jälkeen pohdittu jääkö talouskasvu pysyvämmin vähäiseksi.
Yliopistot pitävät tärkeänä koko koulutusketjun tukemista aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin sekä jatkuvaan oppimiseen. Menestyvä yliopisto tarvitsee hyvällä pohjaosaamisella tulevia opiskelijoita. Tähän ollaan panostamassa uudessa hallitusohjelmassa.
Väestön ikääntyminen nostetaan hallitusohjelman ensimmäisessä virkkeessä kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, globalisaation ja teknologisen kehityksen rinnalla Suomea ja maailmaa keskeisesti muuttavaksi tekijäksi. Suomessa väestön ikääntyminen on eurooppalaisittainkin nopeaa ja jatkuu vielä useita vuosikymmeniä vanhusväestön lisääntymisen seurauksena.
Mitä museot voivat omistaa, tutkia, tulkita ja esittää ja millä perustein? Entä missä menevät sopivaisuuden rajat? Osa kysymyksistä on helppoja ja vastaukset löytyvät museoalan eettisistä ohjeista, hyvistä käytännöistä ja lainsäädännöstä. Osan kanssa joudutaan testaamaan ajattelun rajoja. Nyt puhuttavat museoiden kolonialistinen historia, kulttuuriesineiden palauttaminen sekä yhteiskunnallisesti vaikeat kysymykset.
Uusimuotoiset turvallisuusuhkat ja niiden nopeus edellyttävät, että viranomaiset pystyvät toimimaan normaaliajan toimivaltuuksin.
Suomen on tärkeä toimia siten, että vahvistamme sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä sekä monenkeskisiä instituutioita kuten YK:ta. Euroopan unionina 500 miljoonaa eurooppalaista pystyy vaikuttamaan tähän järjestykseen, mikäli toimimme yhdessä. Jokainen eurooppalainen valtio on yksin ainoastaan pieni tai keskisuuri.
Toimittaja Jari Korkin kirja ”Puolustuksen paluu” on lukemisen arvoinen muillekin kuin puolustuspolitiikasta kiinnostuneille.
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 3.6.2019 Maanpuolustus-lehden numeroon 128.
Euroopan unioni ja Afrikka ovat lähinaapureita, vaikka siltä ei Suomessa tuntuisikaan. Tästä syystä Euroopan unionin intressissä on Afrikan kaikinpuolinen kehitys, olipa kyse sitten taloudesta, poliittisista instituutioista, integraatiosta tai yhteiskunnista.
Afrikan työmarkkinoille tulee Maailmanpankin arvion mukaan 450 miljoonaa ihmistä lisää vuoteen 2035 mennessä. Pelkästään Nigeriassa syntyy enemmän lapsia kuin Euroopassa ja Tansaniassakin enemmän kuin Venäjällä. Mistä kaikille saadaan töitä?
Kiinan toiminta Afrikassa on herättänyt paljon keskustelua kuluneen vuosikymmenen aikana. Usein puhutaan ikään kuin Kiina olisi uusi toimija mantereella. Kiina on kuitenkin ollut läsnä eri tavoin jo aivan Kansantasavallan perustamisen alkuajoista saakka.
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
toimisto@maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
+358 40 149 3649
© 2024 Maanpuolustus-lehti