EU ei tyydy alustojen harvainvaltaan
Miapetra Kumpula-Natri
03.06.2021
Teknologiajohtajuus ratkaisee tulevina vuosikymmeninä paitsi globaalin talouden, myös poliittisen järjestelmän tasapainon.
Teknologiajohtajuus ratkaisee tulevina vuosikymmeninä paitsi globaalin talouden, myös poliittisen järjestelmän tasapainon.
Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kamppailu on mullistanut kansainvälisen politiikan ja talouden perinpohjaisesti. Mitkä ovat uuden kylmän sodan vaikutukset Suomeen?
Verkottuneessa maailmassa valtiot ovat riippuvaisia kansainvälisistä arvoketjuista, elinkeinoelämän tuottamista palveluista ja digitalisoituneista infrastruktuureista.
Digitalisaatioon liittyvien turvallisuusuhkien kasvu tulee tekijänä ottaa vakavasti niin keskitetyissä, hajautetuissa kuin jopa eriytetyissäkin ratkaisuissa. Ohjelmistoissa on aina ollut puutteita ja ongelmia, jotka osaltaan mahdollistavat vihamielisen toiminnan.
Tavoitteena on paikalliset olosuhteet tuntevan, toimintaan sitoutuneen reserviläisen osaamisen hyödyntäminen perinteisten ja uusien uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa.
Tuomiojan kirja ei tyhjene vain hänen perinteisiin ajatuksiinsa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Teos on itse asiassa vahvimmillaan instituutioita koskevissa pohdinnoissa.
”Meille on ehdottoman tärkeää, että edustuksellinen demokratia voi toimia kaikissa mahdollisissa kriiseissä. Eduskunnan tulee säilyttää päätöksentekokykynsä.”
Päätoimittaja Pete Piiraisen pääkirjoitus 4.6.2021 Maanpuolustus-lehden numeroon 136 teemanaan Demokratia.
Maailmanjärjestys on juhlava sana. Sen voisi kuvitella tarkoittavan sellaista kansainvälisten suhteiden tilaa, josta on laajalti yhdessä sovittu. Mitään sellaista järjestystä ei ole.
Joe Biden tahtoo taltuttaa pandemian, palauttaa Yhdysvaltojen kansainvälisen johtoaseman ja läheiset suhteet liittolaisiin sekä tehdä maastaan edelläkävijän ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Kiinan talouden liberalisointi ja nousu viimeisten neljän vuosikymmenen aikana ovat muuttaneet koko maailmaa erittäin merkittävällä tavalla.
Vaikka Venäjää on usein väheksytty vertaamalla sen talouden kokoa väkiluvultaan pienempiin valtioihin, on perusteltua väittää, että Venäjä on vähintään alueellinen suurvalta.