Aiheena Euroopan unioni

Lissabonin sopimuksen myötä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaa ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jota puheenjohtajamaa tukee ajankohtaisen puolustusagendan edistämisessä. Kuvassa puolustusministeri Antti Kaikkonen ja silloinen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini. Kuva: Viivi Myllylä / valtioneuvoston kanslia

”Uusi puolustusagenda” Suomen EU-puheenjohtajuuden keskiössä

Suomi sai toimia EU-puheenjohtajamaana aikana, jolloin unioni määritti uudelleen kurssiaan puolustusyhteistyössä. Samalla EU:n parlamenttivaalit ja sen jälkeinen johdon vaihtuminen leimasivat puheenjohtajakautta, ja uuden komission aloituksen viivästyminen teki tunnelmasta odottavan. Tämä tarjosi luontevan tilaisuuden katsoa eteen päin ja kysyä: mitä seuraavaksi?

Lue artikkeli »
Venäjä laski huhtikuussa vesille maailman suurimman sukellusveneen, ydinkäyttöisen Belgorodin. Sukellusvene pystyy kantamaan kuutta Poseidon-torpedoa. Torpedot voidaan varustaa ydinkärjellä ja niitä on mahdollista käyttää kauko-ohjattuina tai itsestään ohjautuvina. Kuva: Oleg Kuleshov/Tass/GettyImage

2020-luvun puolustusagenda

Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rapautuminen on luonut epävakautta ja sotilaallisen voiman merkitys maailmanpolitiikassa on jälleen korostunut. Uudet teknologiat ja digitalisaatio tulevat vaikuttamaan asejärjestelmien kehittämiseen.

Lue artikkeli »
Puolustus on siirtynyt integraation marginaalista sen ytimeen. Se on tarkoittanut myös puolustusministereiden roolin vahvistumista. Vuoden 2019 ensimmäinen EU:n epävirallinen puolustusministerikokous järjestettiin Bukarestissa 30.–31.1.2019. Kuva: Agerpres / Radu Tuta

Katse Euroopan suojeluun ja eteenpäin

Vaikka puheenjohtajuuteen valmistaudutaan uudessa tilanteessa, Suomella on yhä mahdollisuus edistää myös kansallisia tavoitteita ja pyrkiä kiinnittämään muiden jäsenmaiden huomio meille tärkeisiin teemoihin.

Lue artikkeli »
Haastateltavana kansliapäällikkö Ilkka Salmi

Haastattelu:
sisäministeriön
kansliapäällikkö
Ilkka Salmi

Ehkä tärkein on ymmärrys siitä, että ne kysymykset, haasteet ja uhkakuvat, joiden kanssa työskentelemme, eivät ole vain kansallisia, eivätkä edes vain eurooppalaisia, vaan globaaleja. Tähän liittyen aiemmissa tehtävissä pystyi verkostoitumaan, ymmärtämään Euroopan unionia ja sen instituutioita sekä oppimaan erilaista tapaa nähdä asioita. Jotkut asiat, jotka meille ovat suomalaisille tärkeitä, eivät sitten olekaan muille niin tärkeitä. Tällöin korostui myös se, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajanveto on enintäänkin veteen piirretty viiva.

Lue artikkeli »
Kolmen EU:n keskeisimmän puheenjohtajan lisäksi suurimpien jäsenvaltioiden päämiehillä on keskeinen merkitys EU:n johtajuudessa. Kuvassa Saksan liittokansleri Merkel astuu kuvattavaksi yhdessä Euroopan komission, parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien kanssa ennen Euroopan yhdentymisen merkkihenkilön, liittokansleri Helmut Kohlin muistoseremonian alkamista Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Kuva: Sebastien Bozon / AFP / Lehtikuva

Johtajuus EU:ssa

Ulkoiset ja sisäiset kriisit ovat ravistelleet rajusti Euroopan unionia. Niiden ratkaisua on monien arvioiden mukaan varjostanut poliittisen johtajuuden puute.

Lue artikkeli »
Uutta brexit-kansanäänestystä vaativa People's Vote March -mielenosoitus keräsi lokakuun lopussa yli puoli miljoonaa mielenosoittajaa Lontoon kaduille, mukanaan mm. kaupungin pormestari Sadiq Khan (keskellä). Kuva: Yui Mok / PA Photos / Lehtikuva

Brexitin vaikutukset Euroopalle

Moni on jo varmuudella saanut tarpeekseen Isosta-Britanniasta: ensin maa hankaloitti vuosikymmenten ajan unionin päätöksentekoa ja varsinaiset brexit-neuvottelut ovat edenneet tuskaisen hitaasti brittihallituksen sisäisten erimielisyyksien takia.

Lue artikkeli »