Suurlähettiläspäiviä vietettiin jälleen uuden kriisin merkeissä. Oletettavasti monet ennakkoon laaditus puheet kirjoitettiin nopeasti uudelleen.
Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kamppailu on mullistanut kansainvälisen politiikan ja talouden perinpohjaisesti. Mitkä ovat uuden kylmän sodan vaikutukset Suomeen?
Maailmanjärjestys on juhlava sana. Sen voisi kuvitella tarkoittavan sellaista kansainvälisten suhteiden tilaa, josta on laajalti yhdessä sovittu. Mitään sellaista järjestystä ei ole.
Joe Biden tahtoo taltuttaa pandemian, palauttaa Yhdysvaltojen kansainvälisen johtoaseman ja läheiset suhteet liittolaisiin sekä tehdä maastaan edelläkävijän ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Uuden maailmanjärjestyksen haasteet ovat YK:n näkökulmasta ilmeiset. Rauha ja konfliktit ovat yhä sen perusasialistaa, mutta niiden rinnalla kestävän kehityksen monet ulottuvuudet ja erityisesti ilmastonmuutos ovat YK:n ajankohtaisinta kärkeä.
Kaukasian suuri peli on tullut uuteen vaiheeseen.
Ulkoasiainhallinnon katse on jo kriisin seuraavassa vaiheessa. Kun pandemia alkaa helpottaa, tarvitaan reippaita otteita viennin ja yritysten kansainvälistymisen tueksi.
Turkin uuden ulkopolitiikan johtoajatuksena on edistää kansainvälisen järjestelmän moninapaistumista.
Suurlähettiläskokouksen puheissa heijastui jo Suomen prioriteetteina olevien asiakohtien lisääntynyt tärkeys vallitsevassa maailmantilassa.
Suvereenien tai ainakin sellaisiksi itsensä kuvittelevien kansallisvaltioiden välisessä kartoittamattomassa hetteikössä on nyt aivan ennennäkemätön tilaus juuri EU-maiselle eteenpäin rämpimiselle.
Trumpin hallinto saatetaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa katsannossa lopulta muistaa suurvaltakilpailun nostamisesta strategian keskiöön.
Kirjassaan Suuren pelin paluu Hiski Haukkala ei pyri tarjoamaan pakettiratkaisuja vaan yrittää kiinnittää huomiomme oikea-aikaisen ja -suuntaisen analyysin tarpeeseen.