Valmiuslakia, siihen liittyvää ohjeistusta ja yleensä poikkeusolojen sääntelymallia tulisi arvioida ja kehittää kriisistä saatujen oppien perusteella, kun nykyisestä kriisistä päästään.
Korona on osoittanut kokonaisturvallisuusjärjestelmämme toimivuuden, mutta tuonut esiin myös seikkoja, joilla kriisinkestävyyttämme voidaan kehittää entistäkin paremmaksi.
Yhteiskunnassa ei ole kriisitilanteiden varalle erillistä ”varajärjestelmää”, vaan kriisi- ja häiriötilanteista selvitään kriisi- ja häiriötietoisten ja -taitoisten yritysten ja viranomaisten yhteistoiminnalla.
Ulkoasiainhallinnon katse on jo kriisin seuraavassa vaiheessa. Kun pandemia alkaa helpottaa, tarvitaan reippaita otteita viennin ja yritysten kansainvälistymisen tueksi.
Koronakriisi on kiihdyttänyt kansainvälisen järjestelmän murrosta, mikä vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön ja Suomen kansainvälisen puolustusyhteistyön toteuttamiseen.
Lähtökohtana on ollut varmistaa Puolustusvoimien tehtävien toteutuminen samalla, kun turvaamme varusmiesten, reserviläisten ja palkatun henkilöstön terveyden.
Jos luottamus faktapohjaiseen terveystietoon, rokotteisiin ja viranomaisten toimintaan vähenee voimakkaasti, disinformaatiolla voi olla vakavia seurauksia ihmisten terveydelle ja yhteiskuntien toiminnalle.
On täysin mahdollista, että Suomi selviää koronan moukariniskusta sekä terveyden että talouden kannalta yllättävän vähin vaurioin.
Kokonaisvastuu syrjäytymisen ehkäisemisestä on keskitettävä yhdelle ministerille
Turkin uuden ulkopolitiikan johtoajatuksena on edistää kansainvälisen järjestelmän moninapaistumista.
Sisäisessä turvallisuudessa voidaan tunnistaa useita muutosvirtauksia, jotka muokkaavat poliisin operatiivisia tehtäviä ja siten myös osaamisvaatimuksia.
Kulttuuristen oikeuksien yhdenvertainen turvaaminen ja kunnioittaminen tulisi nähdä kestävän yhteiskunnan keskeisenä turvallisuus- ja voimavaratekijänä.