Kansallinen identiteetti ja historialliset käännekohdat
Johanna Rainio-Niemi
03.06.2025
Omakuvassamme korostuu valmius, varautuminen ja kriisinsietokyky, jonka pohja on sotakokemuksessa.
Omakuvassamme korostuu valmius, varautuminen ja kriisinsietokyky, jonka pohja on sotakokemuksessa.
Pitääkö suomen kieltä (sekä muita kansallis- ja kotoperäisiä kieliämme) puolustaa samalla tavalla kuin Suomen maatakin?
Moninaiset luontoalueet asuinalueiden läheisyydessä ovat voimavara paitsi normaalioloissa myös poikkeustilanteissa.
Kulttuurisesti laajalti jaettu kokemuspohja vaikuttaa positiivisesti maanpuolustustahtoon.
Kulttuuri ja kulttuuriperintö luovat pohjan inhimilliselle itseymmärrykselle, identiteetille ja merkitykselliselle toiminnalle.
Yhdenvertaisuuden edistämisen lisäksi monikulttuuriseen Suomeen tarvitaan uudenlaista kansallista identiteettiä.
Osattomuuden kokemus alkaa nakertaa luottamusta ja hyväntahtoisuutta.
Kantavana rakenteena ETYJissä on lähestyä turvallisuutta laaja-alaisesti, yhdistellen kovaa ja pehmeää turvallisuutta.
Miten Nato toimii? Naton ylimmällä päätöksentekotasalla vastaus alkaa yhteisen tahtotilan rakentamisesta.
Pohjanmaa-luokan korvetit varmistavat Suomen kyvyn turvata merelliset etunsa edistäen alueellista turvallisuutta.
Onko muutos luonteeltaan yhteistyöhön pyrkivää vai hajautuvaa? Entä onko muutos nopeaa vai hidasta?
Länsimaiden nykyisiä asevoimia ei ole rakennettu käymään pitkiä sotia. Tämän muuttaminen vie aikaa.
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
toimisto@maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
+358 40 149 3649
© 2024 Maanpuolustus-lehti