
Kestoaihe: missä on johtajuus Euroopassa?
Muuttuvatko Euroopan unionin sisäiset voimasuhteet ja pyrkiikö Ranska yksinään keulapaikalle?
Muuttuvatko Euroopan unionin sisäiset voimasuhteet ja pyrkiikö Ranska yksinään keulapaikalle?
”Eurosentrinen maailmanaika on päättymässä.”
Suomi on kriisinhallintaosallistumisellaan Afganistanissa kantanut vastuuta kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta ja siviilien suojelusta. Suomi on osoittanut kumppaniensa rinnalla valmiuden toimia vaativalla konfliktialueella ja saanut tästä tärkeää oppia myös muita kriisialueita ajatellen.
Rose Gottemoeller on kirjoittanut helppolukuisen ja otteessaan pitävän kirjan neuvottelu- ja ratifiointiprosessista. Kirjaa voi pitää oppikirjana kansainvälisistä neuvotteluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Suurlähettiläspäiviä vietettiin jälleen uuden kriisin merkeissä. Oletettavasti monet ennakkoon laaditus puheet kirjoitettiin nopeasti uudelleen.
Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kamppailu on mullistanut kansainvälisen politiikan ja talouden perinpohjaisesti. Mitkä ovat uuden kylmän sodan vaikutukset Suomeen?
Maailmanjärjestys on juhlava sana. Sen voisi kuvitella tarkoittavan sellaista kansainvälisten suhteiden tilaa, josta on laajalti yhdessä sovittu. Mitään sellaista järjestystä ei ole.
Joe Biden tahtoo taltuttaa pandemian, palauttaa Yhdysvaltojen kansainvälisen johtoaseman ja läheiset suhteet liittolaisiin sekä tehdä maastaan edelläkävijän ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Uuden maailmanjärjestyksen haasteet ovat YK:n näkökulmasta ilmeiset. Rauha ja konfliktit ovat yhä sen perusasialistaa, mutta niiden rinnalla kestävän kehityksen monet ulottuvuudet ja erityisesti ilmastonmuutos ovat YK:n ajankohtaisinta kärkeä.
Kaukasian suuri peli on tullut uuteen vaiheeseen.
Ulkoasiainhallinnon katse on jo kriisin seuraavassa vaiheessa. Kun pandemia alkaa helpottaa, tarvitaan reippaita otteita viennin ja yritysten kansainvälistymisen tueksi.
Turkin uuden ulkopolitiikan johtoajatuksena on edistää kansainvälisen järjestelmän moninapaistumista.