Inget land står närmare Sverige än Finland. Vår relation bygger på ett ömsesidig förtroende och har stärkts genom decennier av samarbete.
Liittokunta määritteli suuntaviivat lähivuosien kehitykselle, Nato kokoontui huippukokoukseen 11.–12.7.2018.
”Yleinen integraatio on lisännyt turvallisuuspoliittista aspektia.” Jyrki Katainen vastasi Maanpuolustus-lehden kysymyksiin 27.7.2018.
Juhlimme tänä vuonna Puolustusvoimien 100-vuotistaivalta suurella ylpeydellä. Puolustusvoimilla on ollut tärkeä tehtävä Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa läpi historian, niin rauhan kuin sotienkin aikana.
Yleinen asevelvollisuus vastaa nyt ja tulevaisuudessa Suomen kokoisen ja väestöltään pienen maan tarpeita järjestää maapuolustuksensa. Sitä ei ole tarvetta kyseenalaistaa.
Meripuolustuksen on kyettävä vastaamaan täysin yllättäen syntyvään uhkaan.
Suomen Ilmavoimissa on totuttu etsimään parhaita käytänteitä, vertailemaan niitä ja valitsemaan parhaat innovaatiot omaan käyttöön.
”Ylipäällikkyys on kaksijakoinen tehtävä. Toisaalta on konkreettiset Puolustusvoimien johtamiseen liittyvät tehtävät ja toisaalta on seremonialliset tehtävät Puolustusvoimien keulakuvana.” Maanpuolustus-lehti haastatteli tasavallan presidentti Sauli Niinistöä 3.5.2018 Puolustusvoimiin ja ylipäällikkyytteen liittyvistä teemoista.
Viime syksyn 19. puoluekokouksessa Kiinan johtaja Xi Jinping ilmoitti vuoteen 2050 ulottuvasta strategiasta, jonka päämääränä on nostaa Kiina maailman suurvaltojen joukkoon.
Suurvaltapolitiikka ja Kimin hallinto vaikeuttavat Pohjois-Korean kysymyksen ratkaisemista.
Etelä-Kiinan merialue muodostaa tällä hetkellä yhden Aasian jännitteisimmän sekä mahdollisen suurvaltoja mukaansa vetävän konfliktiherkän keskittymän.
Xi Jinping vahvistaa asemaansa. Politiikan ja puolustuksen kytkös on oleellinen, sillä vapautusarmeija on puolueen, ei kansantasavallan armeija.